Mitä tieteellinen tieto on – ja mitä se ei ole?
Esitän käsitteleväni asioita tieteelliseen tietoon pohjaten. Täten lienee ensin perusteltua käsitellä, että mitä tieteellinen tieto on – ja mitä se ei ole. Tarkoitus on, että tämän tekstin perusteella syntyy käsitys siitä, että miksi tieteellinen tieto on merkityksellistä. Pyrin käsittelemään myös sitä, että voiko tieto oikeasti olla objektiivista.
Tieteellisen tiedon määritelmä
Kuten aina, jotta voidaan käsitellä jotain asiaa, on hyvä ensin tehdä selväksi mitä käsitellään. Tieteellistä tietoa on määritetty useiden eri tahojen toimesta, mutta sama ydinviesti toistuu virallisissa lähteissä. Jyväskylän yliopiston nettisivuilla tieteellinen tieto määritellään seuraavasti:
”Tieteellinen tieto pyrkii korjaamaan itseään
Uusi tieto rakentuu vanhan pohjalle. Kun uutta tietoa syntyy, tarkastellaan samalla aiempaa tietoa. Pitääkö se edelleen paikkansa, vai kumoavatko uudet havainnot jotain aikaisemmin tiedetystä? Keskeisiin tieteellisen tiedon periaatteisiin kuuluu, että
Tieteelliset tulokset ovat toistettavissa.
Tiedonhankinnassa pyritään objektiivisuuteen.
Tieteellinen tieto ei tavoita koko totuutta, sillä ”totuus” on yleensä laajempi asia, kuin mitä tutkimuksella pystytään havaitsemaan.
Tiede ei ole erehtymätöntä, mutta koska tieto kumuloituu, virheet yleensä korjaantuvat ja tieto verifioituu uusien tutkimustulosten avulla.
Lähde: Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä, Metsämuuronen 2011, s. 33–34”.¹
Kansainvälisesti tieteellistä tietoa on määritelty esim. seuraavasti (lainattu UNESCO:n verkkosivuilta , suomennos allekirjoittaneen):
”Tieteellinen tieto viittaa tutkimuksesta ja kokeellisesta toiminnasta peräisin olevaan tietoon ja ymmärrykseen eri tieteenaloilla, kuten biologiassa, fysiikassa ja yhteiskuntatieteissä. Tieteellisen tiedon avoin saatavuus mahdollistaa sen, että yksilöt ja yhteisöt voivat hyötyä tutkimustuloksista.”²
Hetkinen! Tässäkö ei olekaan kyse absoluuttisesta totuudesta ja erehtymättömyydestä? Sehän on silloin huuhaata, jonka rahoittaja määrittää lopputuloksen – vai onko?
Tieteelliseen tietoon – kuten aikaisemmin esitetty – kuuluu erehdyksen mahdollisuus. Tieteellisen tiedon erehtyväisyydestä löytyy lukuisia esimerkkejä. Lääketieteen alalta voisi nostaa esiin Barry Marshallin ja Robin Warrenin: herrat saivat vuonna 2005 lääketieteen Nobelin todistettuaan, että vatsahaavan perimmäinen syy on Helikobakteeri – ei mausteinen ruoka ja stressi. ³ ⁴ Esimerkkejä löytyy myös puolueellisuudesta: esimerkiksi tupakkayhtiöiden tiedetään omaa toimintaansa edistääkseen rahoittaneensa tutkimuksia. ⁵
On totta, että tutkimukset ovat aina jonkin tahon rahoittamia. On myös totta, että tiede on erehtyväistä. Hyvän tieteellisen tiedon periaatteisiin kuuluu kuitenkin kaiken edellä mainitun lisäksi se, että tutkijat tuovat julki sidonnaisuutensa. Täydellistä, riippumatonta tietoa ei ole olemassa. Absoluuttinen puolueettomuus on likimain mahdotonta: kuka sen edes määrittäisi? Tieteellisen tiedon tuottamiseen liittyy ennalta määritettyjä pelisääntöjä, kuten aikaisemmin esitin. Tietoa tulee aina epäillä, mutta epäilyn on myös oltava perusteltua ja tasapuolista. Mikäli syyttäisin tietoa virheelliseksi tai puolueelliseksi omien käsitysteni ollessa ristiriidassa, tulisi minun myös loogisesti arvioiden altistaa omat uskomukseni samalle skeptisyydelle ja kriittisyydelle. Perusteltua on myös suhtautua skeptisesti omaan ymmärrykseen: tieto kuuluu kaikille, mutta osaanko varmasti tulkita tutkimuksia ja tietoa oikein. Ymmärränkö todella mistä on kyse?
Lopuksi
Täydellistä tietoa ei ole olemassa. Kaikkea tietoa tulee epäillä, mutta loogisesti on perusteltua valita tieto, joka kestää kritiikin parhaiten (ja tarjoaa loogisesti parhaimman selitysmallin). Kyse on mielestäni ennen kaikkea todennäköisyyksistä absoluuttisuuden sijaan. Tutkimustulokset ovat vahvasti sidoksissa tutkimusasetelmiin, joten esimerkiksi soveltamisen näkökulmasta on myös tärkeää ymmärtää miksi ja mihin perustuen tapahtuu kuten tapahtuu. Tämä edellyttää esimerkiksi valmennuksen parissa ymmärrystä ihmiselimistöstä.
Lähteet:
https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijan-ohjeet/tiedonhankinta-ja-aineistonhallinta/kirjastotuutori/mita-tieteellinen-tieto-on Viitattu 2.2.2026
https://www.unesco.org/pt/query-list/s/421714 Viitattu 2.2.2026
Marshall B. Helicobacter pylori–a Nobel pursuit? Can J Gastroenterol. 2008 Nov;22(11):895-6. doi: 10.1155/2008/459810. PMID: 19018331; PMCID: PMC2661189.
Marshall BJ, Warren JR. Unidentified curved bacilli in the stomach of patients with gastritis and peptic ulceration. Lancet. 1984 Jun 16;1(8390):1311-5. doi: 10.1016/s0140-6736(84)91816-6. PMID: 6145023.
Brandt AM. Inventing conflicts of interest: a history of tobacco industry tactics. Am J Public Health. 2012 Jan;102(1):63-71. doi: 10.2105/AJPH.2011.300292. Epub 2011 Nov 28. PMID: 22095331; PMCID: PMC3490543.
Oivalluksia terveydestä 
Leave a comment